Kuinka kauan Jeesus paastosi? Miksi hän paastosi? (9 totuutta)

Oletko koskaan paastonnut? Raamatulla on paljon sanottavaa paastoamisesta, mutta vain harvat evankeliset kristityt tekevät sitä. Tutkitaanpa Jeesuksen esimerkkiä paastoamisesta - miksi hän teki sitä ja kuinka kauan. Mitä hän opetti meille paastoamisesta? Miksi se on olennainen kuri jokaiselle kristitylle? Miten paasto vahvistaa rukoustamme? Miten me paastoamme? Tutkitaanpa!

Miksi Jeesus paastosi 40 päivää?

Tietomme Jeesuksen paastosta löytyvät kohdista Matteus 4:1-11, Markus 1:12-13 ja Luukas 4:1-13. Juuri sitä ennen Johannes oli kastanut Jeesuksen, ja hänen paastonsa edelsi välittömästi hänen maallisen palvelutyönsä alkua. Jeesus paastosi valmistautuakseen palvelustehtäväänsä. Paasto vetää ihmisen pois ruoasta ja muista maallisista asioista, jotka vievät huomiomme kokonaan pois Jumalasta. Jeesus ei vain ollut ilman ruokaa; hänmeni yksin autiomaahan, jossa ympäristö oli karu.

Tarkoituksena oli keskittyä täysin Jumalaan ja olla yhteydessä häneen ja jättää huomiotta luodut mukavuudet. Paastoaminen antaa ihmiselle voimaa, kun hän ammentaa voimansa Jumalasta.

Jeesus ei koskaan tehnyt syntiä, mutta silti Saatana houkutteli häntä tekemään syntiä paastonsa aikana. Saatana houkutteli Jeesusta muuttamaan kivet leiväksi. Hän tiesi, että Jeesus oli nälkäinen ja heikko ruoan puutteesta. Mutta Jeesuksen vastaus (5. Moos. 8:3:sta) osoittaa yhden syyn paastolle: "Ihminen ei elä pelkällä leivällä, vaan jokaisella sanalla, joka tulee Jumalan suusta." Kun paastoamme, keskitymme ruokkimaan Jumalan sanalla eikäfyysinen ruoka."

Saatana houkutteli Jeesusta myös 1) koettelemaan Jumalaa ja 2) palvomaan Saatanaa vastineeksi maailman valtakunnista. Jeesus vastusti kiusausta lainaamalla pyhiä kirjoituksia. Paastoaminen vahvistaa ihmistä taistelemaan syntiä vastaan. Saatana ajatteli saavansa Jeesuksen kiinni heikentyneessä tilassa, jossa hän olisi haavoittuvaisempi. Paaston aiheuttama heikkous ei kuitenkaan tarkoita heikkoa mieltä ja henkeä - päinvastoin!

Mikä on 40 päivän merkitys Raamatussa?

Neljäkymmentä päivää on toistuva teema Raamatussa. Suuren vedenpaisumuksen sateet kestivät 40 päivää. Mooses oli Siinain vuoren huipulla Jumalan kanssa 40 päivää, kun Jumala antoi hänelle kymmenen käskyä ja loput laista. Raamattu sanoo, että Mooses ei syönyt eikä juonut tuona aikana (2. Moos. 34:28). Jumala antoi Elialle leipää ja vettä, ja sitten tuon ruoan vahvistamana Elia vaelsi 40 päivää ja yötä.kunnes hän saapui Hoorebille, Jumalan vuorelle (1. Kun. 19:5-8). Neljäkymmentä päivää kului Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen välillä (Ap. t. 1:3).

Usein 40 päivää kuvastaa koettelemusten aikaa, joka päättyy voittoon ja erityisiin siunauksiin.

Paastosiko Jeesus todella neljäkymmentä päivää? Jos Mooses paastosi ja Elia mahdollisesti paastosi, ei ole mitään syytä uskoa, että Jeesus ei paastonnut. Lääkärit uskovat, että terve mies voi elää yhdestä kolmeen kuukautta ilman ruokaa. Jotkut ihmiset, jotka ovat olleet nälkälakossa, ovat eläneet kuudesta kahdeksaan viikkoa.[i]

Juotiinko Jeesuksessa vettä, kun hän paastosi 40 päivää?

Raamattu ei kerro, joiko Jeesus vettä paastonsa aikana. Se kuitenkin kertoo, että Mooses ei juonut neljäänkymmeneen päivään. Elia ei ehkä juonut vettä 40 päivän matkansa aikana, ellei hän löytänyt puroa. Elia tapauksessa Jumala varmisti, että hän oli saanut riittävästi vettä ennen matkaansa.

Jotkut sanovat, että kolme päivää on raja, jonka ihminen voi elää ilman vettä, koska useimmat saattohoitopotilaat kuolevat kolmen päivän kuluessa siitä, kun he ovat lopettaneet syömisen ja juomisen. Mutta saattohoitopotilaat kuolevat joka tapauksessa, ja he lopettavat syömisen ja juomisen, koska heidän kehonsa pysähtyy. Useimmat lääkärit uskovat, että viikko on raja, jonka aikana ihminen voi selviytyä ilman vettä, mutta tätä ei voida testata.Itävallassa 18-vuotias selvisi 18 päivää ilman ruokaa ja vettä, kun poliisi laittoi hänet selliin ja unohti hänet.

Mitä Jeesus sanoo paastoamisesta?

Ensinnäkin Jeesus oletti, että hänen seuraajansa paastoaisivat. Hän käytti lauseita kuten "kun te paastoatte" (Matt. 6:16) ja "silloin he paastoavat" (Matt. 9:15). Jeesus ei koskaan vihjannut, että paastoaminen olisi kristityille vapaaehtoista. Hän odotti sitä.

Jeesus opetti, että paastoaminen on jotain uskovan ja Jumalan välistä eikä jotain, jota pitää näyttää todistaakseen hengellisyyttään. Jeesus sanoi, että Jumala näkee, mitä teet, eikä sinun tarvitse levittää sitä kaikille muille. Sen ei pitäisi olla ilmeistä kenellekään muulle kuin Jumalalle (Matt. 6:16-18).

Johannes Kastajan opetuslapset kysyivät, miksi Jeesuksen opetuslapset eivät paastonnut. Jeesus kertoi heille, että "sulhanen" oli heidän luonaan - aika, jolloin ihmiset juhlivat. Jeesus sanoi, että kun hänet oli otettu pois, he paastoaisivat (Matt. 9:14-15).

Kun opetuslapset kysyivät Jeesukselta, miksi he eivät voineet ajaa ulos riivaajaa, joka vaivasi poikaa, jolla oli kohtauksia, Jeesus sanoi: "Sellainen ei lähde ulos muuten kuin rukoilemalla". ja paastoaminen ." (Matt. 17:14-21, Mark. 9:14-29) Joissakin raamatunkäännöksissä sanat "ja paastoaminen" on jätetty pois, koska sitä ei ole kaikissa saatavilla olevissa käsikirjoituksissa. Yli 30 käsikirjoitusta. tee sisältää paaston, mutta neljä 4. vuosisadan käsikirjoitusta ei sisällä sitä. Se on Jeromeen 4. vuosisadan latinankielisessä käännöksessä, mikä viittaa siihen, että kreikankielisissä käsikirjoituksissa, joista hän käänsi, oli todennäköisesti "paasto".

Jeesus vietti 40 päivää paastoten ennen kuin taisteli paholaisen kiusauksia vastaan ja valmistautui palvelustehtäväänsä, jossa hän ajoi ulos riivaajia, joten tiedämme, että paastoaminen on olennainen osa hengellistä sodankäyntiä. Jos jakeessa sanotaan vain, että "tällainen tulee ulos vain rukoilemalla", se näyttää jäävän tyhjäksi. "Tällaisella" Jeesus yksilöi tietynlaisen riivaajan. Efesolaiskirjeen 6:11-18:ssa kerrotaan, että riivaajien maailmassa on eri luokkia.(Paastoaminen voi olla tarpeen voimakkaimpien demonien häätämiseksi.

Miksi meidän pitäisi paastota?

Ensinnäkin siksi, että Jeesus, Johannes Kastajan opetuslapset, apostolit ja alkuseurakunta jättivät seuraamisen arvoisen esimerkin. Profeetta Anna vietti kaikki päivänsä temppelissä paastoten ja rukoillen (Luuk. 2:37). Hän tunnisti, kuka Jeesus-lapsi oli, kun hän näki hänet! Jeesus paastosi ennen kuin aloitti palvelutyönsä. Kun Antiokian seurakunta palvoi Jumalaa ja paastosi, Jumala kutsui Paavalin ja Barnabaan seurakuntaanKun Barnabas ja Paavali nimittivät vanhimpia jokaiseen uuteen seurakuntaan tuolla lähetysmatkalla, he paastosivat, kun he nimittivät heitä (Ap. t. 14:23).

"Paastoaminen on tätä maailmaa varten, sydämemme venyttämistä saadaksemme raitista ilmaa ympärillämme olevan tuskan ja ongelmien tuolle puolen. Ja se on taistelua syntiä ja heikkoutta vastaan sisällämme. Ilmaisemme tyytymättömyytemme syntiseen itseemme ja kaipauksemme saada enemmän Kristusta." (David Mathis, Haluten Jumalaa )

Paastoaminen on tapa ilmaista parannusta, erityisesti jatkuvasta, tuhoisasta synnistä. 1. Samuelin kirjan 7. luvussa kansa katui epäjumalien palvomista, ja profeetta Samuel kokosi heidät paastoon kääntääkseen sydämensä kohti Herraa ja päättääkseen palvoa vain häntä. Säkkikangas oli surun merkki, ja kun Joona saarnasi Niniveen, kansa katui, pukeutui säkkikangasta ja pukeutui säkkiin.paastoaminen (Joona 3). Kun Daniel rukoili Jumalan kansan puolesta, hän paastosi ja pukeutui säkkiin tunnustaessaan kansan syntejä (Daniel 9).

Vanhassa testamentissa ihmiset paastosivat paitsi syntejään myös kuolemaa surraessaan. Jabes-Gileadin asukkaat paastosivat seitsemän päivän ajan, kun he surivat Saulia ja hänen poikaansa Joonatania (1. Samuel 31:13).

Paastoaminen liittyy pyyntöihimme Jumalalta. Ennen kuin Ester meni miehensä, Persian kuninkaan luo pyytämään juutalaisten vapautusta pahasta Hamanista, hän pyysi juutalaisia kokoontumaan yhteen ja paastoamaan ruoasta ja juomasta kolmen päivän ajan: "Minä ja nuoret naiseni paastoamme niin kuin tekin. Silloin minä menen kuninkaan luo, vaikka se on vastoin lakia, ja jos minä menen hukkaan, niin minä menen hukkaan." (Ester 4:16).

Kuinka kauan meidän pitäisi Raamatun mukaan paastota?

Ei ole olemassa määrättyä aikaa sille, kuinka kauan paastota. Kun Daavid sai uutisen Saulin kuolemasta, hän ja hänen miehensä paastosivat iltaan asti (osittainen päivä). Ester ja juutalaiset paastosivat kolme päivää. Danielilla oli paastojakso, joka kesti alle päivän. Daniel 9:3:ssa hän sanoi: "Minä käänsin huomioni Herraan, Jumalaan, etsiäkseni häntä rukouksella ja anomuksella, paastolla, säkillä ja tuhkalla." Sitten jakeessa 21,hän sanoo: "Kun vielä rukoilin, Gabriel, mies, jonka olin nähnyt aikaisemmassa näyssä, tuli luokseni nopeassa lennossa iltauhrijuhlan aikaan." Gabriel kertoi hänelle, että heti kun Daniel oli alkanut rukoilla, "tuli vastaus, ja minä tulin kertomaan sinulle, sillä sinä olet erittäin kallisarvoinen".

Mutta Daniel 10:10:ssä hän sanoo paastonneensa kolme viikkoa. Tämä ei kuitenkaan ollut täydellinen paasto: "En syönyt mitään runsasta ruokaa, enkä saanut suuhuni lihaa tai viiniä, enkä voidellut itseäni öljyllä, ennen kuin kolme viikkoa oli kulunut." (Daniel 10:3).

Ja tietysti tiedämme, että Mooses ja Jeesus (ja luultavasti myös Elia) paastosivat 40 päivää. Kun päätät paastota, etsi Jumalan johdatusta siihen, miten sinun pitäisi paastota ja kuinka kauan.

Lisäksi sinun on tietysti otettava huomioon mahdolliset terveydentilasi (kuten diabetes) sekä työsi ja muiden velvollisuuksiesi fyysiset vaatimukset. Jos esimerkiksi olet koko päivän jaloillasi töissä tai palvelet armeijassa, saatat haluta paastota vain vapaapäivinäsi tai pitää osittaista paastoa.

Miten paastota Raamatun mukaan?

Raamatussa annetaan useita esimerkkejä paastoamisesta:

1. Täydellinen paasto ilman ruokaa
2. Paastoaminen osan päivästä (yhden tai kahden aterian ohittaminen).
3. Pitkäaikainen osittainen paasto: tiettyjen ruokien, kuten lihan, viinin tai runsaiden ruokien (kuten jälkiruokien ja roskaruoan) jättäminen syömättä.

Kysy Jumalan johdatusta siihen, minkälainen paasto sopii sinulle parhaiten. Sairaudet ja lääkkeet, jotka on otettava ruoan kanssa, voivat vaikuttaa asiaan. Oletetaan, että sinulla on diabetes ja käytät insuliinia tai glipitsidiä. Siinä tapauksessa sinun ei pitäisi jättää aterioita väliin, mutta voit muuttaa aterioitasi esimerkiksi jättämällä pois lihan ja/tai jälkiruoat.

Voit myös harkita paastoa tietyistä toiminnoista, jotta voit antaa täyden huomiosi rukoukselle. Rukoile paastoa televisiosta, sosiaalisesta mediasta ja muusta viihteestä.

Saatat haluta käyttää kaikkia kolmea paastotyyppiä sen mukaan, kuinka aktiivinen olet. Voit esimerkiksi pitää täydellisen paaston sunnuntaina ja osittaisen paaston viikon aikana.

Raamattu puhuu myös yksilöllisestä paastoamisesta, kuten Anna tai Daniel, ja yhteisestä paastoamisesta muiden kanssa, kuten alkuseurakunnassa tai Esterin ja juutalaisten kanssa. Harkitse paastoamista ja rukoilemista seurakuntana tai samanhenkisten ystävien kanssa tiettyjen asioiden, kuten herätyksen, puolesta!

Rukouksen ja paaston voima

Kun tunnet olevasi hukkua tilanteisiin elämässäsi tai siihen, mitä maassa tai maailmassa tapahtuu, se on strateginen aika paastota ja rukoilla. Useimmilla meistä on käyttämätöntä hengellistä voimaa, koska laiminlyömme paastoamisen. Paastoaminen ja rukous voivat kääntää olosuhteemme, murtaa linnoitukset ja kääntää maamme ja maailmamme ympäri.

Jos tunnet itsesi hengellisesti tylsäksi ja irti Jumalasta, se on myös erinomainen aika paastota ja rukoilla. Paasto herättää sydämesi ja mielesi uudelleen hengellisiin asioihin. Jumalan Sana herää eloon lukiessasi sitä, ja rukouselämäsi räjähtää käsiin. Joskus et ehkä näe tuloksia. kun taas paastoaminen, mutta kun paasto päättyy.

Kun aloitat uuden luvun elämässäsi, kuten uuden palvelutehtävän, avioliiton, vanhemmuuden tai uuden työpaikan, rukoile ja paastoudu on loistava tapa saada se alkuun oikealla tavalla. Niin Jeesus teki! Jos aistit, että Jumalalla on jotakin uutta, vietä aikaa rukoillen ja paastoten, jotta voit olla herkkä Pyhän Hengen johdatukselle.

Esimerkkejä paastoamisesta Raamatussa

1. Jesaja 58 puhui Jumalan kansan turhautumisesta, kun he paastosivat, mutta mitään ei tapahtunut: "Miksi me olemme paastonnut, etkä sinä näe?".

Jumala huomautti, että samaan aikaan, kun he paastosivat, he sortivat työntekijöitään, riitelivät ja löivät toisiaan. Jumala selitti paaston, jonka hän halusi nähdä:

"Eikö tämä ole se paasto, jonka minä valitsen: päästää irti pahuuden siteet, purkaa ikeen köydet, päästää sorretut vapaiksi ja rikkoa kaikki ikeet?

Eikö se ole sitä, että murrat leipäsi nälkäisen kanssa ja tuot kodittoman köyhän taloon, että kun näet alastoman, peität hänet, etkä kätke itseäsi omalta lihaltasi?".

Silloin valkeutesi nousee kuin aamunkoitto ja toipumisesi lähtee nopeasti, ja vanhurskautesi kulkee edelläsi, ja Herran kunnia on sinun takanasi.

Silloin sinä huudat, ja Herra vastaa; sinä huudat apua, ja hän sanoo: 'Tässä minä olen'." (Jesaja 58:6-9).

1. Esra 8:21-23 kertoo paastosta, jonka kirjanoppinut Esra kutsui koolle johtaessaan Jumalan kansaa Babylonian maanpaosta takaisin Jerusalemiin.

"Silloin julistin paaston siellä Ahava-joen luona, nöyrtyäksemme Jumalamme edessä ja anoaksemme Häneltä turvallista matkaa meille, pienille lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme... Niinpä me paastosimme ja anoimme Jumalaltamme tätä, ja Hän täytti pyyntömme."

1. Joonan kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti profeetta Joonan Niniveen saarnaamaan kansalle. Joona ei halunnut lähteä, koska Ninive oli Assyrian pääkaupunki, kansan, joka oli toistuvasti hyökännyt Israelin kimppuun ja syyllistynyt julmiin julmuuksiin. Kolme päivää valaan vatsassa sai Joonan tottelemaan Jumalaa. Hän meni Niniveen ja saarnasi, ja kuningas kutsui koko kaupungin paastoon:

"Älköön ihminen tai eläin, lauma tai lauma, maistako yhtään mitään. Ne eivät saa syödä eivätkä juoda. Lisäksi sekä ihminen että eläin peitettäköön itsensä säkkiin, ja jokainen huutakoon hartaasti Jumalaa. Kääntyköön kukin pois pahoilta teiltään ja väkivallasta, joka on hänen käsissään. Kuka tietää, ehkä Jumala kääntyy ja armahtaa, ehkä hän kääntyy pois raivokkaasta vihastaan, niin ettemme me huku." (Joona 3:7-9)

Jumala kuunteli ja säästi Niniven, kun hän näki heidän vilpittömän katumuksensa ja paastonsa.

Päätelmä

Kirjassaan Jumalan nälkä, John Piper sanoo:

"Jumalan nälän suurin vihollinen ei ole myrkky vaan omenapiirakka. Se ei ole jumalattomien juhla-ateria, joka tylsyttää ruokahalumme taivaaseen, vaan loputon napostelu maailman pöydässä. Se ei ole X-rated-video, vaan triviaalin prime-time-juoma, jota juomme joka ilta... Jumalan rakkauden suurin vastustaja eivät ole hänen vihollisensa, vaan hänen lahjansa. Ja tappavimmat ruokahalut eivät ole hänenpahan myrkkyä, vaan maan yksinkertaisia nautintoja. Sillä kun nämä korvaavat himon itse Jumalaan, epäjumalanpalvelus on tuskin tunnistettavissa ja lähes parantumaton."

Jeesus ja alkuseurakunta tekivät selväksi, että paastoaminen oli osa normaalia kristillisyyttä. Meistä on kuitenkin tullut niin riippuvaisia mukavuudesta ja itsemme hemmottelusta, että pidämme paastoa usein outona tai menneisyyteen kuuluvana asiana. Paastoaminen on olennainen hengellinen kuri, jos todella haluamme keskittyä Jumalaan, puhdistaa itsemme synneistä, jotka pidättelevät meitä, ja nähdä herätystä elämässämme, seurakunnissamme ja kansassamme.

//www.medicalnewstoday.com/articles/how-long-can-you-go-without-food#how-long

//www.desiringgod.org/books/a-hunger-for-god